No niin siinä ne lupaukset sitten oli...

Arki vei mennessään ja eipä tänne ole tullut kirjoitettua. Syksyllä saapui Nana Puolasta meille tai no tyttäreni tässä kohtaa varmasti haluaisi korjata , että ei meille vaan hänelle. ; )

Nana on todella kaunis ja luonne mitä mainioin. Harmituksen määrän voitte kaikki arvata kun 7 kk iässä tuo neitokainen kehitti häntäänsä koukun ( viimeinen nikama nousee ylös päin ). Sitä ollaan ihmetelty joukolla ja mielipiteet jakautuvat aika tasaisesti kahtia voiko olla perinnöllinen vaiva kun noin myöhään tulee esiin, vai onko satuttanut itsensä. No se selviää kun vien sen röntgenkuvaan, vaikka edelleen tietysti siinä voi olla tulkinnan varaa. Tosin itse löysin useammankin artikkelin, jossa todetaan koukun pystyvän muodostumaan myöhemminkin esim. http://www.japaninpystykorva.fi/terveys.htm  ja http://personal.inet.fi/koti/blackmasters/hantamut.htm . Noiden artikkeleiden perusteella onneksi jos kyseessä on häntämutka kuten oletan, se on rustonväärin kehitystä eikä siihen liity onneksi muista luustollisia ongelmia. Kuten voisi olla jos kyse synnynnäisestä häntämutkasta ( vaikka sekään ei ole yksi yhteen, että automaattisesti olisi muitakin ongelmia jos syntyessä jo on häntämutka ).

No asiaa on jo harmiteltu hetken ja pahin ketutus jo ohi. Sellaista se on kun elävien eläinten kanssa tekemisissä ollaan.

Nyt alku vuosi sitten ollaan ihan nautiskeltu olostamme. Käytiin pyörähtämässä mökilläkin ja keräämässä Nanan turkkiin ennätysmäärä takkuja ;D

Kevään mittaan aikaani vie varmasti opiskelut + tarkoitus olisi Popin kanssa kiertää näyttelyitäkin. Disney ja Röllikin olisi tarkoitus kehän sisään saada aika ajoin. Lisäksi kasvatit alkavat olemaan sen ikäisiä, että näyttelyissä alkaa varmasti niistäkin osa käymään, joten kehälaidoilta minut varmasti bongaa kevään aikana useastikin.

Eli mukava vuosi tulossa, sillä perheessä juhliakin on tiedossa muutamat ( Minun nelikymppiset ja Roni pääsee kesäkuussa ripille ). Niitä sitten juhlitaankin kunnolla!